Verkko on otollinen ympäristö brändikokemuksen kehittämiseen, sillä se tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden kokea brändejä mistä ja miten tahansa – vaikka sieltä kuuluisalta omalta kotisohvalta käsin. Hyvin toteutettu verkkokokemus saattaa olla se ratkaiseva tekijä, joka ohjaa käyttäjän valitsemaan tietyn palvelun tai tuotteen kilpailijan tarjoaman vastaavan sijaan. Tästä syystä brändisi esiintyminen verkossa kannattaa suunnitella huolellisesti.
Mutta mistä on hyvät verkkopalvelut tehty? Termeihin kuten UX ja UI törmää kaikkialla missä hiemankin sivutaan aihetta, mutta mitä nuo käytännössä tarkoittavat ja miten niitä hyödyntämällä suunnitellaan brändillesi hyödyllisiä ja käyttäjiä sitouttavia verkkokokemuksia?
UX eli User Experience tarkoittaa nimensä mukaisesti käyttäjäkokemusta, eli sitä millaisena käyttäjä kokee verkkopalvelun käyttämisen. UX toimii ikään kuin kattoterminä eri osa-alueille, joista käyttäjäkokemus koostuu.
Kuitenkin tyypillisimmin kun puhutaan UX:stä tarkoitetaan suunnittelua, jonka päämääränä on varmistaa että verkkopalvelun olemassaolon tarkoitus toteutuu tarjoamalla loppukäyttäjälle mahdollisimman sujuvat ja helppokäyttöiset polut palvelun eri toimintoihin. Klassisesti UX-suunnittelun päätökset perustuvat esimerkiksi kyselytuloksilla kerättyyn dataan, ja visuaalisten valintojen painoarvo on toissijainen.
Käytännössä tämä termistö on kuitenkin hyvin harhaanjohtavaa, sillä tietyt palvelun rakennettakin koskevat ratkaisut vaativat tietyn ulkoasun toimiakseen. Neuvotteluhuoneen fläppitaululle muistilapuista koostettu sivuston rakenne on hyvä alku, mutta esimerkiksi yli kymmenen päätason alasivua ei tule koskaan näkymään järkevästi päävalikossa ilman jonkinlaista visuaalista kompromissia. Tämän vuoksi myös ulkoasun suunnittelu on syytä ottaa osaksi käyttäjäkokemuksen suunnittelua ihan alusta alkaen.
UI eli User Interface puolestaan viittaa verkkopalvelun ulkoasuun, eli kaikkeen mitä käyttäjä palvelussa näkee. UI:n suunnittelu tarkoittaa esimerkiksi palvelussa käytettävien värien ja typografian määrittelyä, erilaisten elementtien koostamista edellä mainittuja määrityksiä hyödyntämällä, sekä näiden elementtien keskinäisen hierarkian ja mittasuhteiden säätämistä siten, että kokonaisuus palvelee käyttäjäkokemusta.
Kaiken tämän suunnittelutyön tulisi tukea kyseisen brändin visuaalista identiteettiä. Ei ole olemassa tiettyä pikselimäärää, jonka kokoinen painike olisi kaikissa tapauksissa oikea ratkaisu. Joka ikinen pienikin yksityiskohta tulee miettiä siten, että ne tukevat oikeanlaista mielikuvaa brändistä.
Toisaalta myöskään käyttäjän aktivointiin tarkoitetun painikkeen värittäminen haalean harmaaksi ihan vain sen vuoksi että kyseinen väri löytyy brändin paletista ei välttämättä ole hyvä idea, sillä useimmat käyttäjät tulkitsisivat kyseisen värityksen tarkoittavan sitä ettei toiminto ole käytettävissä. Mikäli käyttäjä ei osaa käyttää verkkopalvelua, ei se täytä tehtäväänsä vaikka se muuten miellyttäisikin silmää.
Kaiken suunnittelun – niin sivuston rakenteen kuin ulkoasun – tulisi lähteä samasta lähtökohdasta, eli siitä mikä parhaiten palvelee loppukäyttäjää ja ohjaa brändimielikuvaa haluttuun suuntaan. Toimiva ja ehjä kokonaisuus ei synny pelkistä kauniiksi koristelluista painikkeista, muttei myöskään harmaista rautalankamalleista, vaan oikeanlaista mielikuvaa vahvistavaa ja käyttäjää brändiin sitouttavaa kokemusta varten tarvitaan molempia.
Tärkeää on myös muistaa ettei yksikään brändi ole samanlainen ja eri palveluiden tarpeet poikkevat paljonkin toisistaan, minkä vuoksi toisaalla toimivaksi todettu ratkaisu ei välttämättä ole sinulle oikea. Mikäli verkkopalvelu ei näytä tai tunnu siltä mihin kyseinen brändi toivotaan yhdistettävän – se on potentiaalisesti haitaksi brändille vaikka paperilla olisikin ihan toimiva.
Edellä mainituista syistä on ensisijaisen tärkeää että sekä palvelun rakennetta että ulkoasua suunnitellaan yhtäaikaisesti, kummankin erityispiirteet ja -tarpeet huomioiden. Pelkästään toiseen näistä keskittyminen johtaa helposti turhiin kompromisseihin tai ns. bulkkiratkaisuihin, jotka tekevät hallaa brändikokemukselle – tai toisaalta ratkaisuihin joiden toteuttaminen on lähes mahdotonta tai vähintäänkin epäjärkevää. Sisällön tulisi aina olla tärkeimmässä roolissa, ja se pitkälti määrittääkin reunaehdot niin rakenteelle kuin ulkoasulle.
Oikealla tavalla UX- ja UI-suunnittelua yhdistämällä syntyy merkityksellisesti erilaisia verkkopalveluja, jotka lisäävät brändisi kaupallista ja sosiaalista pääomaa – mahdollistaen kasvua ja auttaen brändiäsi erottumaan alati kehittyvässä kilpailukentässä positiivisella tavalla. ✦
UI/UX AD
*insert more acronyms here*
Päivällä suunnittelija – illalla videopelaaja. Suhtautuu intohimolla kaikkeen joka liittyy verkkosovelluksiin tai erityisesti niiden käyttöliittymiin.
Edellinen
Seuraava
staartoy
staart-oy
StaartOy